Jäsenyysneuvottelut

Jäsenyysneuvottelut

Kuva: Euroopan komissio
Laajentuminen johtaa myös käytännön järjestelyihin. Kuva: Euroopan komissio.

Liittymisprosessi Euroopan unioniin käynnistyy maan jätettyä jäsenyyshakemuksen EU:lle. Tämän jälkeen EU:n neuvoston on virallisesti pyydettävä komission lausuntoa (avis) hakemuksesta. Jos komission arvio jäsenyysedellytyksistä on myönteinen, voivat jäsenmaat tehdä päätöksen jäsenehdokasaseman myöntämisestä ja jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta. Päätös tehdään neuvostossa yksimielisesti.

Yleisperiaatteeksi on sovittu, että maita kohdellaan yhdenmukaisesti ja että liittymisprosessin eteneminen riippuu maan omasta edistymisestä ja ansioista. Jäsenyysneuvotteluiden lähtökohtana on, että hakijamaan on hyväksyttävä ja toimeenpantava EU-lainsäädäntö, acquis communataire, kokonaisuudessaan. Jäsen sitoutuu noudattamaan EU:n lainsäädäntöä ja sääntöjä, jotka perustuvat EU:n perussopimuksiin ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

Kuva: Euroopan komissio
Johannes Hahn laajentumista käsittelevässä tiedotustilaisuudessa
Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaava komissaari Johannes Hahn.

Jäsenyysneuvottelut on jaettu 35 neuvottelulukuun, jotka käsittelevät EU-lainsäädännön kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi ympäristökysymyksiä, oikeuslaitosta ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Yksittäisen asiakokonaisuuden käsittelyn aloittamista kutsutaan neuvotteluluvun avaamiseksi ja sen lopettamista neuvotteluluvun sulkemiseksi.

Neuvottelut etenevät kolmessa vaiheessa:

1. Lainsäädännön vertailuvaihe

Komissio vertailee EU:n ja hakijamaan lainsäädäntöjä keskenään ja laatii kustakin neuvotteluluvusta lainsäädännön vertailuraportin (ns. screening-raportti).

2. Arviointiperusteiden (nk. benchmarks) asettaminen

Jäsenmaat sopivat arviointiperusteista eli hakijamaille asetettavista ehdoista komission screening-raportin pohjalta. Arviointiperusteilla varmistetaan hakijamaiden valmius lainsäädännön toimeenpanoon.

3. Neuvottelulukujen käsittely

Neuvottelulukujen käsittely käydään jäsenmaiden valtuutuksella hakijamaan ja komission kesken. Hakijamaa muuttaa neuvottelulukuun sisältyvää lainsäädäntöään EU:n lainsäädäntöä vastaavaksi. Komissio raportoi edistymisestä säännöllisesti jäsenmaille. Kun hakijamaan lainsäädäntö vastaa EU-lainsäädäntöä, jäsenmaat toteavat hakijamaan omaksuneen EU-lainsäädännön kyseisen luvun osalta ja täyttävän mahdolliset luvun sulkemista koskevat arviointiperusteet.

Neuvottelujen päätyttyä ehdokasmaa ja jäsenmaat hyväksyttävät tahoillaan neuvottelutuloksen eli varsinaisen liittymissopimuksen. Suomessa liittymissopimukset hyväksyy eduskunta. Ehdokasmaan liittymiseen tarvitaan myös Euroopan parlamentin hyväksyntä.