Ehdokasmaat

Ehdokasmaat 

Serbia on kärsinyt vuodesta 2009 lähtien toistuvien lamojen ja heikon kasvun kierteestä.
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki ja Albania ovat ehdokasmaita. Makedonian ja Albanian kanssa ei ole vielä aloitettu liittymisneuvotteluja.

Turkki on EU:n vanhimpia kumppaneita: Turkilla on ollut tulliliittosopimus unionin kanssa jo vuodesta 1963. Varsinaisen EY-jäsenyyshakemuksensa Turkki jätti vuonna 1987. Turkki hyväksyttiin virallisesti EU:n hakijamaaksi vuoden 1999 Helsingin Eurooppa-neuvostossa. Neuvottelut käynnistyivät lokakuussa 2005. Turkin jäsenyysneuvotteluita ovat hidastaneet Kyproksen kysymys sekä puutteet ihmisoikeuksien toteutumisessa.

Kuva: Flickr
Turkin parlamentti
Turkki on EU:n vanhimpia kumppaneita. Jäsenyyshakemuksensa maa jätti jo vuonna 1987 ja hakijamaaksi se hyväksyttiin vuonna 1999. Kuvassa Turkin parlamentti.

Makedonia sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2005. Vuoden 2009 edistymisraportissa komissio katsoi tarpeellisia uudistuksia tapahtuneen, ja antoi Eurooppa-neuvostolle suosituksen aloittaa jäsenyysneuvottelut Makedonian kanssa. Neuvosto ei ole vielä päättänyt neuvotteluiden aloittamisesta. Makedonian kansalaisilla on viisumivapaus EU-maihin.

Montenegro haki jäsenyyttä joulukuussa 2008, ja sille myönnettiin ehdokasmaan asema joulukuussa 2010.  Jäsenyyysneuvottelut Montenegron kanssa avattiin  29. kesäkuuta 2012. Montenegron kansalaisilla on viisumivapaus EU-maihin.

Serbia sai ehdokasmaa-aseman maaliskuussa 2012. Kesäkuussa 2006 itsenäistynyt Serbia jätti EU-jäsenyyshakemuksensa 22.12.2009. Jäsenyysneuvottelut käynnistettiin vuoden 2014 alussa. Ehdokasmaa-aseman saamiseksi Serbian oli kohennettava rajavalvontaa ja parannettava suhdettaan Kosovoon. Serbialaiset ovat saaneet matkustaa viisumitta Schengen-alueella vuodesta 2009.

Albania sai hakijamaastatuksen kesäkuussa 2014. Albania jätti EU-jäsenyyshakemuksensa unionille vuonna 2009. Kuluneiden reilun viiden vuoden aikana yhteiskuntaa on uudistettu, mutta maalla on yhä parannettavaa mm. hallinnon ja oikeusvaltiorakenteiden kehittämisessä sekä korruption kitkemisessä. Erityisiä haasteita yhteiskunnan uudistumiselle tuottavat lisäksi mm. rahanpesu sekä ihmis- ja huumekauppa.